Kulttihitistä maailmanmaineeseen – Sisu-ilmiön perintö
Jalmari Helanderin ohjaama ja käsikirjoittama Sisu nousi vuonna 2023 kansainväliseksi sensaatioksi, joka todisti, että suomalaisella toiminnalla on nälkäistä yleisöä ympäri maailman. Kyseessä ei ollut mikä tahansa sotadraama, vaan vähäpuheinen, sarjakuvamaisen raaka ja tinkimättömän tyylitelty ylistys suomalaiselle periksiantamattomuudelle. Lapin sodan myrskyihin sijoittunut elokuva, jossa Jorma Tommilan esittämä entinen kommando Aatami Korpi otti mittaa kulta-aarteensa perässä hiihtävistä natseista, keräsi teattereissa yli 14 miljoonan dollarin lipunmyyntitulot ja sai harvinaisen laajan levityksen Yhdysvalloissa. Se oli harvinainen tapaus pohjoismaisessa elokuvassa: elokuva, jonka nimi itsessään – Sisu – toimi globaalina myyntivalttina ilman käännöspakkoa.
Menestyksen myötä jatko-osan mahdollisuus nousi välittömästi esiin, mutta ohjaaja Helander ei lähtenyt projektiin kevein perustein. Hän tiedosti paineen, joka kohdistuu ainutlaatuisen ja rakastetun esikoisosan jatko-osaan. Elokuva, joka oli kerännyt jopa neljä Jussi-palkintoa, tarvitsi ansaitun jatkon, ei vain hätäisesti kyhättyä rahasampoa. Studion toiveista huolimatta Helander hylkäsi ensin ideoidun ”Rambo 2 -tyylisen” tarinan ja etsi syvempää, emotionaalisesti resonanssia luovaa juonta. Nyt, kun Sisu 2: Tie kostoon on saapunut valkokankaille, on selvää, että Helander onnistui tavoitteessaan viedä Aatamin tarinaa uudelle, merkityksellisemmälle tasolle.
Tuntematon uhka idästä – Juoni syventää Aatami Korven traagista menneisyyttä
Jos ensimmäinen Sisu oli puhtaan selviytymisen ja koston eeppinen balladi natsien joukkoa vastaan, niin Sisu 2 siirtää tapahtumien painopisteen Lapin kaukaisista maisemista itärajalle, Karjalaan. Elokuvan ytimessä on syvä henkilökohtainen tragedia ja Aatamin yritys palauttaa aineellinen ja henkinen menneisyyden jäänne: hänen kotitalonsa. Karjalan luovutettujen alueiden maisemissa Aatami purkaa entisen kotitalonsa hirsistä, lastaten sen kuorma-autoon aikeenaan pystyttää se uudelleen Suomen puolelle. Symbolinen teko, sielun palauttaminen kotiin, asettaa periksiantamattoman sotasankarin uuden, jopa edeltäjäänsä pelottavamman uhan eteen.
Vihollinen ei tällä kertaa olekaan vetäytyvä natsipartio, vaan julma puna-armeijan komentaja, joka palaa viimeistelemään keskeneräiseksi jääneen tehtävänsä – ja samalla Aatamin perheen surman. Tämän arkkivihollisen roolissa nähdään Hollywood-konkari Stephen Lang, joka tuo uhkaavan karisman ja inhimillisen kostonhimon vastustajaksi, jolla on Aatamiin henkilökohtainen ja verinen side. Helanderin mukaan jatko-osassa syvennytään enemmän Aatamin menneisyyteen, paljastaen katsojalle sotasankarin haavoittuvuuden ja hänen perheensä menetykseen liittyvän surun. Tarina ei ole enää vain kullan ryöstämisestä, vaan miehen yrityksestä koota palaset takaisin – teema, joka resonoi syvästi suomalaisessa sielunmaisemassa.
Veri, vauhti ja visuaalinen uusiutuminen – Toimintatyylin kehitys
Helander tunnetaan ohjaajana, joka hallitsee häpeilemättömän, mutta samalla tyylitellyn toiminnan. Ensimmäisen Sisun kulttimaine perustui sen luoviin ja äärimmäisiin väkivaltakohtauksiin, joissa Aatami Korpi käytti kaikkea saatavilla olevaa – maamiinoista natsien omia aseita – tappaakseen vihollisensa. Sisu 2 nostaa panoksia toiminnan saralla siirtämällä tapahtumat staattisista erämaataisteluista jatkuvaan liikkeeseen.
Ohjaaja Helander on paljastanut, että jatko-osassa nähdään aiempaa vauhdikkaampaa toimintaa, mukaan lukien intensiivisiä takaa-ajoja kuorma-autoilla ja suuria toimintakohtauksia liikkuvassa junassa. Elokuva onkin saanut kriitikoilta vertauksia jopa Mad Max 2:n kaltaisiin toimintaklassikoihin, mikä kertoo sen vauhdikkuudesta ja teknisestä toteutuksesta. Vaikka kuvaaja on vaihtunut Kjell Lagerroosista Mika Orasmaahan, Helander on vakuuttanut, että visuaalinen tyyli on tunnistettavasti ”samasta muotista” valettu – eli odotettavissa on edelleen elokuvallinen, karu ja samalla esteettinen kuvaus sodan raakuudesta.
Sisu 2:n tuotantobudjetti on noussut yli 11 miljoonaan euroon, mikä on mahdollistanut entistä kunnianhimoisemman tuotannon, vaikka kuvaukset siirtyivätkin Suomen Lapista Viron puolelle. Budjetin kasvu näkyy valkokankaalla entistä massiivisempana ja vauhdikkaampana toteutuksena.
Konkarit ja uudet kasvot – Kovia odotuksia vastaava menestys
Aatami Korven rooliin palaava Jorma Tommila, Helanderin pitkäaikainen yhteistyökumppani, on saanut kansainvälistä suitsutusta fyysisestä, vähäpuheisesta roolisuorituksestaan. Kriitikot ovat jo ehtineet ylistää hänen roolityötään Sisu 2:ssa todeten, että Tommila toistaa roolinsa rautaisella ammattitaidolla ja tuo tällä kertaa mukaan lisää inhimillisyyttä ja tunnetta. Naispääosassa ensimmäisessä osassa vaikuttanut Mimosa Willamo tuo myös tarinaan jatkumoa ja syvyyttä naisten selviytymistaisteluun sotaa repivässä maailmassa.
Erityisen paljon odotuksia kohdistui Stephen Langiin, joka on tunnettu rooleistaan elokuvissa kuten Avatar. Hän istuu Helanderin karuun maailmaan täydellisesti vastavoimaksi Aatamille. Kahden titaanisen, vähäpuheisen ja fyysisen näyttelijän kohtaaminen on lupaus aidosti tunteita herättävästä arkkivihollisasetelmasta.
Elokuva on otettu vastaan mykistävän positiivisesti. Joidenkin kriitikkojen mukaan Sisu 2 on jopa parempi kuin ykkösosa – harvinainen saavutus jatko-osalle. Se on saavuttanut heti ensi-iltansa jälkeen Suomen katsotuimman elokuvan aseman, mikä kertoo suuren yleisön luottamuksesta Helanderin visioon.
