Syksyn 2026 odotetuimpien kotimaisten elokuvien joukkoon nousee Samuli Valkaman ohjaama Presidentin kyyditys, joka sukeltaa suoraan Suomen historian kirjavimpiin ja outoimpiin tapahtumiin. Elokuva ei ole vain perinteinen historiallinen draama, vaan mustan huumorin sävyttämä kuvaus tapahtumasta, joka vaikutti syvästi suomalaisen demokratian kehitykseen. Presidentin kyyditys saa ensi-iltansa 4. syyskuuta 2026, mutta sitä on jo nähty ennen sitä festivaalikeikoilla ja se kerää kiinnostusta kansainvälisestikin.
Valkaman elokuvassa yhdistyvät tositarina ja satiirinen näkemys kautta, joka pitää katsojan otteessaan alusta loppuun. Tarina perustuu vuonna 1930 tapahtuneeseen presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin sieppausyritykseen, jonka taustat liittyvät poliittisesti jännittyneeseen aikaan itsenäistyneessä Suomessa. Vaikka tapahtumat ovat dramaattisia, niissä on myös absurdeja piirteitä, jotka tekevät niistä täydellisen aiheen elokuvalliselle käsittelylle.
Elokuvasta on julkaistu virallinen traileri, joka tarjoaa vilauksen tarinan keskeisiin hahmoihin ja tunnelmaan. Se on herättänyt katsojien mielenkiinnon ja konkretisoi sen, miten vakava historiallinen tapahtuma voi olla samalla komediallinen elämys teatterikävijöille.
Tositapahtumien absurdia kuvausta
Presidentin kyyditys kertoo tarinan, joka alkaa ryyppyillasta ja päätyy kansallisen skandaalin keskipisteeseen. Eräänä lokakuisena päivänä vuonna 1930 joukko ylipäätään kunnianhimoisia mutta päihtyneitä upseereita päättää kaapata Suomen ensimmäisen presidentin – vaikka tämä, K. J. Ståhlberg, on jo siirtynyt eläkepäiviensä viettoon. Ajatus sieppauksesta oli synnytetty kansallismielisten upseerien piirissä, jotka tunsivat valtiollisen järjestelmän sortuneen tai välinpitämättömäksi.
Upseerien suunnitelma ei kuitenkaan mene niin kuin oli tarkoitus. Päihtyneisyys, huolimattomuus ja historian absurdius kietoutuvat yhteen, ja pian he huomaavat olevansa tilanteessa, jota ei voi enää hallita. Presidentin vaimo, Ester Ståhlberg, ei suostu jäämään sivuun vaan istahtaa miehensä mukaan sieppausautoon, mikä lisää entisestään tapahtuman koomista dramatiikkaa.
Elokuvan tarina on siis sekä historiallisesti merkittävä että täynnä paradokseja. Vaikka kyseessä on tositapahtumiin perustuva kuvaus, siinä on tilaa komedialle ja satiirille, jotka paljastavat enemmän inhimillisistä motiiveista ja poliittisesta kaaoksesta kuin moni muu historiallinen kertomus.
Ohjaaja ja käsikirjoittajat
Ohjaajana toimii suomalainen Samuli Valkama, joka on tunnettu erityisesti siitä, että hän osaa yhdistää komedian ja vakavan tarinankerronnan tavalla, joka puhuttelee sekä kotimaisia että kansainvälisiä yleisöjä. Valkama on käsikirjoittanut elokuvan yhdessä John Lundstenin kanssa, ja heidän pitkä yhteistyönsä näkyy tarinan tasapainoisessa ja tarkkaan hiotussa rakenteessa.
Valkama on kertonut haastatteluissa, että tarina kuulosti alun perin lähes liian uskomattomalta ollakseen totta, mutta mitä enemmän he syventyivät tapahtumien taustoihin, sitä selvemmäksi kävi, että tämä kohta historian lehdillä ansaitsee paikkansa elokuvateattereissa.
Käsikirjoitus on rakennettu siten, että se tasapainottelee komedian ja historian välillä. Se tuo esiin poliittiset jännitteet, mutta myös inhimilliset motiivit ja huomiot, jotka voivat helposti jäädä marginaaliin perinteisemmässä draamassa.
Näyttelijät ja roolisuoritukset
Presidentin kyyditys on täynnä nimekkäitä kotimaisia esiintyjiä, jotka tuovat hahmot elävästi esiin. Pääosassa Pertti Sveholm esittää presidentti K.J. Ståhlbergia, ja hänen kykynsä tuoda vakava historiallinen hahmo eloon yhdistyvät elokuvan humoristiseen sävyyn omalla tavallaan.
Roolissa Ester Ståhlbergina nähdään Riitta Havukainen, jonka hahmo on keskeinen elokuvan narratiivissa. Hänen päätöksensä seurata miestään on yksi filmiä eteenpäin vievistä voimista.
Everstiluutnantti Eero Kuussaaren roolissa on Jussi Vatanen, joka tuo hahmoon sekä koomista energiaa että inhimillistä monitasoisuutta. Hänen roolinsa on yksi elokuvan keskeisistä hahmoista, ja Vatasen roolisuoritus on herättänyt ennakkoon paljon odotuksia.
Kenraali Kurt Walleniuksen roolissa nähdään Aku Sipola, joka täydentää upseerien ryhmän dynamiikkaa omalla vahvalla näyttelijäntyöllään. Sipola on tuonut hahmoon roimasti persoonallisuutta ja jännitteitä, joita katsojat odottavat näkevänsä valkokankaalla.
Elokuvan muissa rooleissa nähdään useita tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä, jotka tuovat lisää syvyyttä ja väriä elokuvan maailmaan.
Kansainvälinen näkökulma ja tuotanto
Presidentin kyyditys on huomattava myös kansainvälisesti. Elokuvaa on kuvattu pääosin Tšekissä, missä Prahan ja muiden kaupunkien historialliset miljööt ovat toimineet 1930-luvun Suomen maisemina. Tšekki on tarjonnut tuotannolle logistisen ja visuaalisen alustan, joka rikastuttaa elokuvan aikakauden tuntua.
Elokuva on suomalais-tsekkiläis-hollantilais-virolainen yhteistuotanto, jonka taustalla on joukko eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä ja -rahoittajia. Näin teos ammentaa resursseja laajemmalta kentältä kuin vain kotimaisesta tuotantoympäristöstä.
Festivaaliensi-iltansa The Kidnapping of a President sai vuonna 2026 International Film Festival Rotterdamissa, jossa se sai jo ensimmäiset kansainväliset reaktiot yleisöltä ja kriitikoilta.
Mitä odottaa valkokankaalta
Presidentin kyyditys ei ole vain historiallinen draama tai yksittäinen kertomus menneisyydestä. Se on myös katsaus suomalaisen yhteiskunnan historiaan ja sen varjopuoliin, jotka liittyvät vallankäyttöön, politiikkaan ja ihmisten tekoihin paineen alla.
Elokuva tarjoaa katsojalle naurunhetkiä, mutta myös pysäyttäviä kysymyksiä siitä, miten ihmiset ja yhteiskunnat toimivat kriisien keskellä. Musta huumori tekee tarinasta saavutettavan laajalle yleisölle mutta säilyttää samalla syvällisen pohdiskelun riemun.
Keskeiset faktat nopeasti
Presidentin kyyditys – faktaruutu
- Ensi-ilta: 4.9.2026 teattereissa.
- Ohjaus: Samuli Valkama.
- Käsikirjoitus: Samuli Valkama, John Lundsten.
- Pääosissa: Pertti Sveholm, Riitta Havukainen, Jussi Vatanen, Aku Sipola.
- Genre: Draama, komedia, historiallinen.
- Tuotanto: Suomi, Tšekki, Hollanti, Viro.
- Festivaaliesiintyminen: Rotterdam 2026