Suomalainen elokuvateatterikenttä koki viime viikolla harvinaisen hetken: kotimaiset elokuvat valtasivat neljä parasta sijaa katsotuimpien listalla, ja kärjessä komeili odotetusti toiminta-elokuva Sisu 2. Tämä merkkitapaus osoittaa, että suomalainen elokuvatuotanto on herännyt nappaamaan entistä suurempia osia katsojakunnasta – mutta kyse ei ole pelkästä lyhyestä noususta, vaan ehkä pidemmän linjan vahvistumisesta kotimaisessa elokuvakentässä.

Sisu 2 avasi komeasti

Ohjaaja Jalmari Helanderin äänen sävyttämää Sisu 2:ta odotettiin paljon, ja elokuva vastasi odotuksiin. Elokuvateattereiden listalla se nousi heti kärkeen – katsojia on kerätty yli 43 000, josta viikonlopun osuus oli noin 28 000.
Tämä ei ole vain näyttävä kävijäluku suomalaisessa mittakaavassa, vaan myös signaali siitä, että kotimainen toiminta­genre voi kestää vertailun kansainvälisten uutuuksien kanssa. Sisu 2:n tuotantoarvokin ampaisee suomalaisessa elokuvassa harvinaisen korkealle – budjetin arvellaan olevan yli 11 miljoonaa euroa.
Elokuvan juoni sijoittuu Karjalaan – sankari palaa kotiseudulleen purkamaan talonsa ja päättäväinen kostomatka alkaa.
Lisäksi kansainvälistä sykettä löytyy: elokuva saa lanseerauksen myös ulkomailla, esimerkiksi genrefestivaaleilla.
Tällä kaikella on merkitystä – suomalainen elokuva ei ole enää vain kotikulmien juttu vaan osa laajempaa kulttuurista liikkettä.

Kotimainen buusti – merkittäviä tilastoja

Viikkotasolla kotimaisten elokuvien valtaama neljä kärkisijaa on poikkeuksellinen saavutus. Mutta tarkasteltaessa laajempia tilastoja, se ei ole yksittäinen sattuma: vuonna 2025 kotimaisten elokuvien katsojamäärä on jo saavuttanut 1 374 676, mikä on noin 29,0 % kaikista elokuvateatterikäynneistä.
Aiemmin esimerkiksi vuoden 2024 aikana oli jo kerrottu, että kotimaiset elokuvat olivat saavuttaneet yli kaksi miljoonaa katsojaa, ja niiden osuus kaikesta oli noin 33 %.
Näiden lukujen valossa voidaan todeta: suomalainen yleisö hakee enemmän kotimaisia sisältöjä, ja elokuvateattereissa katselu ei ole kokonaan suistunut suoratoiston varjoon. Samalla neulansilmänä toimii se, miten kotimaiset elokuvat onnistuvat nousemaan massan keskeltä ja herättämään huomiota – Sisu 2 on tästä hyvä esimerkki.

Mikä selittää kotimaisen elokuvan nousun?

Usea tekijä vaikuttaa siihen, että kotimaiset elokuvat vetävät nyt paremmin kuin aiemmin. Ensiksikin tarinat, jotka koskettavat suomalaisia – miljöö, kulttuurinen viitekehys ja tuttuus– antavat etua. Kun elokuva sijoittuu kotimaiseen maisemaan tai sisältää suomalaisia arvoja, se voi lisätä katsojan kiinnostusta.
Toiseksi tuotanto­arvo on kohonnut. Sisu 2 ei jää budjetiltaan pieneksi, ja sen kaltaiset produktiot näyttävät, että suomalainen elokuva uskaltaa astua kansainvälisiin viitekehyksiin. Tämä voi houkutella laajempaa yleisöä.
Kolmanneksi tarjonnan ja kilpailun näkökulmasta kotimaisille elokuville avautuu tilaa silloin, kun isoja ulkomaisia uutuuksia ei dominoi listoja. Yleisö vaihtoehdoista hakee jotain paikallista, ja se voi kääntää katsojat kotimaiseen vaihtoehtoon.
Neljänneksi markkinointi ja kulttuurinen hype – kun elokuva saa näkyvyyttä, median huomiota ja puhetta, se luo dynaamisen sykkeen joka korreloi lipputulojen kanssa.
Kaikki nämä yhdessä rakentavat pohjaa sille, että kotimainen elokuva voi nousta merkittäväksi tekijäksi suomalaisessa kulttuuritarjonnassa – eikä jäävä kehitysaskelena.

Haasteet ja mitä seuraavaksi?

Vaikka trendi näyttää vahvalta, voidaan myös varoittaa liiallisesta optimismista: elokuvamarkkinassa mikään ei ole automaattista. Yksi hyvä hius­leikkaus – viikkomenestys – ei takaa pitkää kestoa. On kysyttävä: miten kotimaiset elokuvat onnistuvat jatkossakin innovoimaan, houkuttelemaan, kilpailemaan ja osaamaan kuratoida sisältöjä, jotka puhuttelevat.
Kysymys myös kuuluu: miten elokuvateatterikokemus vetää vertailussa suoratoiston mukaansatempaavuuteen? Mikä rooli on yhteisöllisyydellä ja näyttö­elämyksellä tulevaisuudessa? Lisäksi kilpailu globaalin sisällön kanssa tiivistyy: kotimaisella sisällöllä on edessään sekä mahdollisuus että haaste ponnistella kansainväliseen näkyvyyteen.
Jos kotimainen elokuvatuotanto haluaa ylläpitää momentumia, se tarvitsee jatkuvuutta, rohkeutta ja kykyä tavoittaa yleisöä sekä kotimaassa että maailmalla. Sisu 2 on hyvä lähtölaukaus, mutta sen jälkeen on pidettävä vauhtia yllä.

Merkitys suomalaiselle elokuvalle

Tämä onnistuminen – että kotimaiset elokuvat ottivat neljä kärkisijaa ja että yksittäinen kotimainen tuotanto kuten Sisu 2 saa suuren yleisön – on merkittävä osoitus suomalaisen elokuvakentän elinvoimasta. Se viestii siitä, että kotimaiset sisällöt eivät ole vain sivustakatsojia, vaan voivat nousta myös listojen huipulle.
Se myös luo inspiraatiota tekijöille: ohjaajille, käsikirjoittajille, näyttelijöille ja tuotantoyhtiöille, jotka harkitsevat kotimaista projektia. Kun yleisö osoittaa kiinnostusta, myös rahoittajat ja levittäjät ovat entistä valmiimpia panostamaan.
Lisäksi kulttuurisesti tämä vahvistaa kotimaisen elokuvan asemaa – se, että suomalaiset voivat nähdä oman tarinansa isolta kankaalta ja että yleisö hakeutuu elokuvateatteriin kotimaisen sisällön vuoksi, on hyvä merkki monella tasolla.