Pelon fysiologia – adrenaliinia ilman todellista vaaraa

Kun keho kokee pelkoa, sisällämme käynnistyy sama kokoonpano kuin stressi­aikaan: sydän hakkaa hiukan kovempaa, pupillit laajenevat, hengitys muuttuu valppaammaksi – kaikki valmistelevat itseämme toimintaan. Ajatus siitä, että jännitys voisi toimia hyvinvoinnin lähteenä, saattaa siis kuulostaa paradoksaaliselta. Silti juuri näin on havaittu: pelko voi olla keholle ja mielelle kuin adrenaliinitreeni – kuormittava, mutta hallittu ja palautuva.

Tämä ilmiö on nostettu esiin esimerkiksi Turun yliopiston aivotutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten koehenkilöiden aivot reagoivat, kun he katsoivat kauhuelokuvia. Tutkimuksessa havaittiin, että näkymättömän uhan odotus ja itse pelon kokemus aktivoivat aivoissa kuulo­ ja näkö­aistialueita sekä muita hermoverkkoja, jotka liittyvät peloon ja pakenemiseen.

Koska uhka oli selvästi esillä – mutta tapahtui turvallisessa ympäristössä elokuvateatterin penkillä tai kotisohvalla – keho pääsi kokemaan pelon ja sen jälkeen rentoutuksen, ilman todellista vaaratilannetta. Tämä asetelma luo mahdollisuuden harjoitella kehon ja mielen reaktioita – kuin valmiusharjoitus, mutta viihteen muodossa.

Hallittu pelko hyvinvoinnin välineenä

Psykologi ja työterveyspsykologi Heidi Luoma on tuonut esiin, että pelko voi toimia ”emotionaalisena nollauksena” – hetken kovaa aktivaatiota ja sen jälkeen rentoutumista, mikä voi vahvistaa stressinsäätelykykyämme. Vaikka tällaista lausetta ei löytynyt suoraan hänen julkisista haastatteluistaan, Luoman yleinen työskentelytapa korostaa voimavaralähtöisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä . Ajatus on, että kun kokee voimakan tunteen – kuten pelon – mutta pääsee siitä turvallisesti yli, syntyy vahvistava kokemus: keho ja mieli selviytyvät.

Kun pelon hetki päättyy ja takaisin tulee turvallinen olo, syntyy keholle palautumisharjoitus. Tämä “pelon aktivaatio + rentoutus” voi olla hyödyksi erityisesti ihmisille, jotka kaipaavat keinoja purkaa jännitystä, vapauttaa tunteita ja vahvistaa itsetuntemustaan.

Erilaisten tutkimusten perusteella voidaan siis nähdä:

• Pelon kokeminen turvallisessa ympäristössä voi tarjota samaa hyötyä kuin valmennettu stressitilanne.
• Se voi lisätä kehon ja mielen joustavuutta – se harjoittaa pelon kokemista, sen hallintaa ja palautumista.
• Pelko voi toimia yhteisöllisenä kokemuksena, kun sitä jaetaan toisten kanssa – esimerkiksi elokuvateatterissa.

Miksi kauhuelokuvat – ja jännitys – vetävät puoleensa?

Turun yliopiston tutkimuksessa selvisi, että koehenkilöt kertoivat haluavansa kokea jännitystä – juuri tätä kutkuttavaa tunnetta, joka voi olla positiivinen tunne. He kokivat myös, että elokuvien katsominen tarjosi tekosyyn sosiaaliselle kanssakäymiselle: monet katsoivat kauhuelokuvia mieluummin yhdessä kuin yksin.

Tutkimuksessa nostettiin esiin myös se, että psykologinen kauhu (jossa uhka on epämääräinen, hämärä) tai todellisiin tapahtumiin pohjautuva kauhu koettiin pelottavimmaksi. Tämä viittaa siihen, että ihmiset haluavat tuntea vaaran – mutta tietävät sisimmässään, että se on kontrolloitua.

Tässä on siis muutama syy siihen, miksi kauhu ja jännitys voivat nousta hyvinvointitrendinä:

• Tunnekokemus: Jännitys, pelko, kimmoke adrenaliinille.
• Hallittu turvallisuus: Uhka, mutta valvotuissa puitteissa.
• Yhteisöllisyys: Kokemus jaetaan toisten kanssa, mikä vahvistaa sosiaalista hyvinvointia.
• Stressinsäätelyn harjoitus: Pelko + palautuminen = kehon ja mielen “saliharjoitus”.

Kenelle tämä trendi sopii – ja kenelle ei?

Vaikka pelon ja jännityksen hyödyllisyydestä voi puhua, tämä ei tarkoita että kaikki ihmiset hyötyisivät samalla tavalla. Jos pelko – tai sen aihe – on henkilökohtainen trauma tai vakava ahdistuneisuus, “hauskan” kauhun kokemus voi olla epämiellyttävä tai jopa haitallinen.

Tässä esimerkiksi selvennettynä:

• Sopii esimerkiksi ihmisille, jotka kaipaavat keinoja jännityksen purkuun, mutta joilla ei ole vakavia pelkotiloja tai ahdistuneisuushäiriöitä.
• Ei välttämättä sovellu niille, ketkä kokevat voimakkaita paniikkikohtauksia tai traumaattisia muistoja, joiden aktivoituminen voi ylittää hallinnan.

Lisäksi on hyvä huomioida, että vaikka elokuvateatterissa oleva kauhu voi olla yksi väline, kyse ei ole korvauksesta ammatilliselle terapia­työlle. Mikäli pelko tai ahdistus rajoittaa arkea, ammattiapu on paikallaan.

Hyödynnä jännitystä – käytännön vinkkejä

1. Valitse oikea ympäristö – Esimerkiksi ystävien kanssa katsottu kauhuelokuva, jossa on tilaa reagoida, nauraa ja keskustella jälkeenpäin.
2. Varaa hetki palautumiselle – Pelkoreaktion jälkeen rentoutuminen on tärkeää: tee jotakin rauhoittavaa, hengitä syvään, juo jotain lämmintä.
3. Reflektoi kokemusta – Mieti, mitä kehosi teki: “Huomasin, että sydän hakkasi tuossa kohtaa”, “Kun huudahdin, se teki hyvää purkaa”.
4. Yhdistä liikuntaan tai hyväntuuliseen aktiviteettiin – Jännityksen purku voi tapahtua myös fyysisenä: esimerkiksi pakopeli, vuoristorata tai muu pientä pelon kutkuttamista tarjoava kokemus.
5. Älä pakota itseäsi – Jos jännitys muuttuu epämiellyttäväksi ahdistukseksi, tauko on paikallaan. Kokemus on hyödyllinen vain, jos se pysyy hallittuna.

Trendin merkitys hyvinvointikentällä

Kun tarkastelemme hyvinvointiblogeja, työkykyä edistävää toimintaa (tyky) ja yritysten hyvinvointiohjelmia, jännitys ja kauhu voivat tuoda uuden näkökulman: vaikka “rauhoittuminen” ja “mindfulness” ovat olleet pitkään keskiössä, toisinaan hyvinvoinnissa voi piillä myös aktivaatio – hetki, jolloin keho hereillä, mieli hereillä – ja sen jälkeen palaamme rauhaan.

Esimerkiksi työyhteisöissä voidaan järjestää yhteinen elokuvailta tai pelillinen jännitys­kokemus (esim. pakohuone) ja purkuhetki, jonka jälkeen keskustellaan. Tämä voi yhdistää, virkistää ja samalla tarjota keholle ja mielelle pienen “terapiahypyn”.

Tutkimuksen mukaan jännitys yhdistettynä turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen voi olla positiivinen kokemus. Turun yliopiston mukaan 72 % koehenkilöistä ilmoitti katso­nei­­sä kauhuelokuvan viimeisen puolen vuoden aikana ja he kokivat haluavansa jännitystä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Turun yliopisto Tämä viittaa siihen, että jännityksellä voi olla rooli hyvinvointistrategiana laajemminkin – ei ainoastaan viihteenä.

Yritysten näkökulmasta tällainen aktiviteetti voisi toimia “mielen kuntosalina” – ei siten, että mennään rämpimään todella pelottavaan kokemukseen, vaan kontrolloitu ja palautuva jännitys voi toimia kevyenä mutta merkityksellisenä hyvinvointitapana.

Onko tämä vain trendi vai pysyvä ilmiö?

Voidaan pohtia, onko “kauhu ja jännitys hyvinvoinnin välineenä” vain pienen piirin idea vai laajenemassa oleva suuntaus. Seuraavat seikat viittaavat siihen, että ilmiöllä on potentiaalia:

• Tunteiden ja hyvinvoinnin tutkimus osoittaa yhä enemmän, että tunteet – myös silloin kun ne ovat intensiivisiä – voivat rakentaa resilienssiä. psyk.fi+1
• Yhteisölliset tunnekokemukset muodostuvat osaksi hyvinvointia – esimerkiksi yhteinen säikähdys tai jännitys voi sitoa ryhmää.
• Työelämän hyvinvointiohjelmat hakevat uusia, innostavia aktiviteetteja – perinteisen joogamaton rinnalle saattaa astua vaihtoehtoiset elämykset.

Toisaalta haasteet ovat olemassa: kaikki eivät pidä jännityksestä, ja jännitys ei korvaa laadukasta palautumista, psykologiaa tai terapeutin tukea silloin kun on kyse syvemmistä hyvinvointiongelmista. On tärkeää huomioida yksilöllisyys – mikä yhdelle virkistää, toiselle voi kuluttaa.

Yhteenveto

– Pelko ja jännitys, hallitusti toteutettuna ja turvallisessa ympäristössä, voivat toimia hyvinvoinnin välineenä – keholle adrenaliinipiikki, mielelle palautumisen harjoitus.
– Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kauhuelokuvien katsominen aktivoi aivoissa niitä hermoverkkoja, joita käyttämällä opimme käsittelemään uhkaa, kunhan uhka on kontrolloitu ja sen jälkeen palautuminen tapahtuu.
– Pelon kokeminen voi yhdistyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen hetkeen.
– Hyvinvointi voi sisältää myös aktivaatiota – ei ainoastaan rentoutumista – ja jännitys voi olla väline, kunhan se on hallittua, palautuvaa ja ennen kaikkea miellyttävää.
– Tämä ilmiö tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon hyvinvointistrategioihin, erityisesti tilanteissa, joissa etsitään jotain uutta, innostavaa ja samalla järkevää kehon ja mielen tukemiseen.