Suomen Elokuvasäätiö on jälleen tehnyt merkittäviä päätöksiä suomalaisen elokuvataiteen ja elokuvateatteritoiminnan tukemisessa. Kesäkuun ensimmäisessä kokouksessaan hallitus käsitteli peräti 287 tukihakemusta, joissa myönnettiin tukea yhteensä 4 130 200 euroa useisiin kohteisiin, kuten käsikirjoittamiseen, tuotantoon, elokuvateattereille sekä markkinointiin ja levitykseen. Tämä mittava tukisumma alleviivaa säätiön keskeistä roolia suomalaisen elokuvakentän elinvoimaisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, huolimatta siitä, että alan tukivaroja on viime aikoina leikattu. Tukipäätökset heijastavat alan monimuotoisuutta ja tarvetta tukea niin uusia elokuvahankkeita kuin olemassa olevia rakenteitakin, turvaten suomalaisen elokuvan tulevaisuuden ja saavutettavuuden yleisölle ympäri maan.
Erityisen merkittävä uutinen tämän tukikierroksen päätöksissä on, että It’s Alive Filmsin tuottama pitkä fiktioelokuva Halima sai tuotantotukea. Tämä elokuva on historiallinen, sillä sen käsikirjoittaa ja ohjaa Naima Mohamud, tehden siitä ensimmäisen mustan naisohjaajan pitkän fiktioelokuvan Suomessa. Elokuva sijoittuu 1990-luvun Suomeen ja kertoo 10-vuotiaasta somalitytöstä, joka rakastaa tanssia, popmusiikkia ja Leonardo DiCapriota. Tarina pureutuu syvällisesti ystävyyden, kulttuuri-identiteetin ja sietokyvyn teemoihin, tarjoten tuoreen ja tärkeän näkökulman suomalaiseen elokuvakenttään. Haliman aiempi menestys – se on saanut Elokuvasäätiön kehittämistukea ja palkittiin Haugesundin New Nordic Films -marketin parhaana pitchauksena viime elokuussa – korostaa sen potentiaalia nousta merkittäväksi teokseksi, joka puhuttelee laajaa yleisöä ja edustaa uudenlaista suomalaista tarinankerrontaa.
Haasteet ja mahdollisuudet elokuva-alan tuissa
Vaikka tukisummat ovat merkittäviä ja päätökset ilahduttavia, elokuva-alan rahoitukseen liittyy myös kasvavia haasteita. Elokuvasäätiön tukivaroihin kohdistuneet leikkaukset ovat johtaneet siihen, että hakemusmäärät käsikirjoitusapurahoissa ja tuotannon tuissa ovat olleet kasvussa, mutta läpimenoprosentit ovat samanaikaisesti laskeneet huolestuttavan alhaisiksi, ollen vain 15–23 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että suuri osa laadukkaistakin hankkeista jää ilman tukea, mikä saattaa hidastaa uusien ideoiden ja kykyjen esiinmarssia suomalaisessa elokuvassa. Tilanne korostaa entisestään harkittujen ja vaikuttavien tukipäätösten merkitystä, jotta rajalliset resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti ja suomalainen elokuva voi edelleen kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.
Kokonaisuudessaan tuotantotukea myönnettiin tällä kierroksella 16 hankkeelle, yhteensä 2 168 000 euron arvosta. Tukipäätökset kuvastavat suomalaisen elokuvan monimuotoisuutta: tuen saajien joukossa on seitsemän dokumenttielokuvaa ja kaksi dokumenttisarjaa, neljä lyhytelokuvaa (joista yksi on animaatio) sekä kolme pitkää fiktioelokuvaa, joista yksi on suunnattu lapsille. Erityisen merkittävää on, että peräti kuusi tuetuista elokuvista on vähemmistöyhteistuotantoja, sisältäen neljä dokumenttielokuvaa ja kaksi pitkää fiktiota. Tuotantojohtaja Matti Paunio korostaa suomalaisten tuotantoyhtiöiden kasvavaa intoa kehittää kansainvälisiä yhteistyö- ja yhteistuotantoverkostojaan, mikä on olennaista alan taloudellisen ja sisällöllisen kasvun kannalta. Vaikka kunnianhimoisille vähemmistöyhteistuotannoille haettavien tukien määrä on kasvanut, on haasteena se, että tukivarat tähänkin tukimuotoon ovat laskeneet, mikä luo paineita Elokuvasäätiölle maksimoida jokaisen eurolla saatava vaikutus.
Kehittämistuet, käsikirjoitusapurahat ja elokuvateattereiden tuki
Kehittämistukea myönnettiin tässä kokouksessa 25 hankkeelle, yhteensä 789 000 euroa, mikä osoittaa jatkuvaa panostusta uusien elokuvahankkeiden esiinnousuun ja kehittymiseen. Tuettujen hankkeiden kirjo oli laaja, sisältäen muun muassa kaksi pitkää animaatioelokuvaa ja yhden animaatiosarjan, kuusi dokumenttielokuvaa, yhdeksän pitkää fiktioelokuvaa (joista kaksi on suunnattu lapsille tai nuorille) sekä seitsemän draamasarjaa. Tämä monipuolisuus on elinehto suomalaisen elokuva-alan jatkuvalle uudistumiselle ja tarjoaa alustan erilaisille tarinoille ja yleisöille. Lisäksi tässä tukipäätöskokouksessa käsiteltiin kerran vuodessa haettavia slate-kehittämistukia, joita haki 13 yhtiötä useamman elokuva- tai sarjahankkeen kehittämiseen. Kolme yhtiötä – Making Movies, TACK Films ja Yellow Film & TV – saivat kukin 150 000 euron tuen, mikä mahdollistaa useamman hankkeen samanaikaisen kehittämisen ja vakauttaa yhtiöiden toimintaa pidemmällä aikavälillä.
Käsikirjoitusapurahat ovat puolestaan elintärkeitä uusien elokuvatarinoiden syntymiselle, ja tällä kierroksella dokumenttielokuvien ja -sarjojen käsikirjoitusapurahaa myönnettiin seitsemälle hankkeelle 30 000 euroa. Huolestuttavaa on kuitenkin, että läpimeno näissä apurahoissa oli vain 15 prosenttia, mikä heijastaa aiemmin mainittua tukivarojen niukkuutta ja kasvaneita hakemusmääriä. Fiktiivisten elokuvien ja sarjojen käsikirjoitusapurahoista tiedotetaan erikseen kesäkuun lopussa. Elokuvateatterit saivat myös tärkeää tukea esityksen ja levityksen tukivaroista: laitehankinta- ja kunnostustukea myönnettiin yhteensä 68 200 euroa elokuvateattereille Espoossa, Helsingissä, Saarijärvellä, Virroilla ja Äänekoskella. Tämä tuki on kriittisen tärkeää teattereiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja modernisoimiseksi, varmistaen, että yleisö pääsee nauttimaan elokuvista laadukkaissa olosuhteissa myös pienemmillä paikkakunnilla. Lisäksi kotimaisten elokuvien markkinointi- ja levitystukea sai 11 elokuvaa yhteensä 625 000 euroa, mikä auttaa elokuvia tavoittamaan laajemman yleisön ja menestymään teatterilevityksessä.